Olen rakastunut!

Nimittäin kuntosaliin! Vihdoin tuntuu taas siltä, että voi hitto miten parasta onkaan käydä salilla rehkimässä. Miten ikinä olinkaan unohtanut tämän ja pilannut salitouhun kasvattamalla kauhean kynnyksen salille lähtemiseen? Pari kuukautta meni ja nyt tuntuu, että kroppa todella kaipaa sitä rääkkiä. Salitreenin lisäksi olen alkanut tekemään penkkipunnerrusta kotona käsipainoilla. Kotoa löytyy siis 2x 22kg käsipainoa ja nyt veivaan 12kg per käsi sen 3 x 15. Kun se alkaa olemaan helppoa (niinkuin jo alkaa kohta ollakin) niin lisään kilot per käsi ja pikkuhiljaa kasvatan kilomääriä. Tavoitteenahan olisi nostaa tangolla 60kg mutta siihen on vielä vähän matkaa, 40kg (3 x 3) meni viimeksi kun kokeilin.

Kun kotona jaksaa vääntää käsipainoilla niin tuntuu että pää pysyy paremmin messissä tässä laihdutus hommassa, kun ajatukset ovat suunnattuna oikeisiin asioihin. Tuen myös tätä fiilistä katselemalla tietysti Suurinta pudottajaa, Rakas, sinusta on tullut pullukka ja tietysti Juttaa ;)

Sitten ruokapuoleen. Huomasin taas että kostean viikonlopun jälkeen ruotuun palaaminen on vaikeaa, pari päivää siinä meni että kunnolla pääsin palautumaan tähän touhuun kiinni. Oikeesti tosi pelottavaa, miten pienestä on kiinni että syön terveellisesti. Kun olen töissä enkä vapaalla, jaksan paljon paremmin pitää huolen sopivista ateriaväleistä ja suunnitelen päivän ruokia etukäteen. Kunnes tulee vapaapäivä ja haluan ottaa "ilon irti" vapaa-ajastani. Otan pari olutta ja sitten voisinkin ottaa vähän jotain herkkua. Ja vaikkei alkoholimäärät ole mitenkään suuria tai huolestuttavia, niin silti ne saavat tämän muuten hyvin toimivan paletin suistumaan raiteilta. Vastakohta on taas salipäivä, jolloin hyvin sujunutta päivää harvemmin tulee pilattua millään mätöillä. Onko muilla vastaavanlaisia fiiliksiä?

Painotilanne on sellainen, että paino on pudonnut yhteensä n. 3,5kg tammikuun alusta. Paino pyörii siis 75,5kg tuntumassa, taisi olla eilen 75,2kg ja tänä aamuna 76kg eli jotain noita lukemia. Kunhan pääsisi nyt siihen 74kg keikkumaan jo :) Painosta en ota kyllä paineita, kunhan tulee alaspäin ja suunta on siten oikea. Kunhan saisin tuon ruokapuolen pidettyä paremmin kasassa myös vapaapäivinä niin olisin todella tyytyväinen!

Haasteita punnituksessa ja treenaamisesta

Ärsyttääkö muitakin naisia se, että haluaisi käydä vaa'alla mutta ei kannata kun on menkat? Mua niin ottaa päähän että kerään aina älyttömän turvotuksen menkkojen aikaan ja ei vaan ole mitään järkeä mennä pahoittamaan mieltään ja ottamaan vaakalukemia ylös.

Ylihuomenna on eka viikkopunnitus ja toivon turvotuksen laskevan siihen mennessä. Nyt siis tarkkana sen suhteen, etten syö turvotusta lisääviä ruokia, huolehdin riittävästä veden juomisesta (3 l) ja tänään käyn vetämässä salitreenin. Huominen on lepopäivä ja seuraava sali onkin sitten torstaina :)

Treeneistä sen verran, olen tosi tyytyväinen tän hetkiseen ohjelmaan ja treeni kulkee törkeen hyvin! Viime viikko oli ns. rankka viikko kovilla painoilla ja tämä viikko onkin astetta kevyempi. Treeniviikot ovat siis 1. Kevyt, 2.keskiraskas ja 3.raskas. kolmannen viikon jälkeen aloitetaan taas kevyt viikko, mutta ei yhtä kevyt kuin viimeisin kevyt viikko. Vaikea selittää :D Jokainen kolmen viikon kierros rankkenee pikku hiljaa eikä siis jauheta samoilla painoilla kierros kierrokselta. Tämä tyyli pitää ainakin mun motivaation yllä koska tietää, että aina mennään eteenpäin ja painot nousevat aste asteelta suuremmiksi.

Esim. Hauikset käsipainoilla

Aluksi 6kg, 3x15
Seuraavaksi 7kg, 3x8
Sitten 7kg, 3x10

Ja lopuksi 7kg, 3x15 (välissä voi olla myös 3x12)

Sitten voikin siirtyä 8kg ja niin edelleen :)

Muistakaa nauttia treeneistä! :)

Ah niin helppo laihdutus

Niin, kuinka helppoa laihduttaminen onkaan silloin, kuin motivaatiota touhuun löytyy se 110% ja on vielä tammikuun 5. päivä. Kaikkialla hypetetään, kuinka uusi vuosi on tuonut tullessaan tipattoman tammikuun, herkkulakot, uuden saliohjelman ja uuden, terveemmän minän. Jokainen kuitenkin myös tietää sen, että kovan alkupuuskan jälkeen muutaman viikon päästä n. 99% on unohtanut että vuosi vaihtuikaan eikä innostuksesta ole jäljellä kuin muisto vain. Sitäkään ei sanota enää ääneen ettei kukaan huomaisi, että eihän tosta tyypistä ollut muuhun kuin hetkelliseen mielenhäiriöön.

Toki jokainen tietenkin toivoisi, että käteen jäisi tammikuun jälkeen muutakin kuin se salikortti, minkä jäsenyyttä joutuu maksamaan turhaan seuraavat 11 kuukautta. MITEN IHMEESSÄ sen innostuksen saisi käännettyä siten, että siitä tulisi elämäntapa ja vielä hyvä sellainen? Miten ylläpitää uutta elämäntapaa sen jälkeen, kuin aiheesta ei jaksa keskustella enää työpaikan kahvipöydässä?


En väitä, että olisin esimerkillisin henkilö puhumaan tästä, tai sitten olen. Itselläni on takana useita laihdutuskertoja ja useammin kuin kerran se on hyytynyt muutamien viikkojen jälkeen retkahduksen kautta täydelliseen epäonnistumiseen. Jotain kuitenkin tapahtui vuosi sitten ja löysin itseni n. 10kiloa hoikempana ja pääsin toteamaan, että uuden vuoden "lupaus" tuottikin tulosta. Olin siis ensimmäistä kertaa onnistunut ihan oikeasti laihduttamaan, ja nyt vuoden jälkeenkään en ole kerännyt kilojani takaisin (okei n. 2,5kg viime toukokuusta) enkä ole siis myöskään lihonnut painavemmaksi kuin ennen laihduttamista. Aiemmilla kerroilla olin saanut putoamaan max. 5kg, mutta ne tulivat tasaista vauhtia takaisin ja ajan kanssa vähän ylikin.

Voisin väittää että kun kerrankin huomaisin onnistuneeni, oli minulla motivaatiota myös ylläpitää painoani. Olin päässyt 8-luvuista 7-lukuihin ja olin luvannut itselleni, etten ENÄÄ IKINÄ halua painaa 80kg tai yli. Opin jollain lailla ylläpitämään painoani ja aina aika ajoin kevensin ruokavaliota, jottei paino lähtenyt nousuun. Olin lisännyt myös liikuntaa laihdutuksen alun jälkeen ja olin oppinut nauttimaan siitä enemmän kuin ennen mikä myös auttoi painon ylläpidossa. Vaatekaapilla oli toki myös osuutta siihen, miksi en halunnut lihoa uudestaan. Halusin kovasti mahtua niihin vaatteisiin, joita olin itselleni hankkinut painon pudotuksen myötä. Aloin tykkäämään kropastani enkä halunnut päästää sitä taas siihen kuntoon, mitä se oli yli 80 kiloisena. En siis tosiaan jäänyt vaille hyvää syytä, miksi kannattaa pitää paino kurissa.

Laihduttamisen aikana opin paljon hyviä asioita terveyteni kannalta ja koin positiivia muutoksia. Minusta tuli aktiivisempi ja vaikka edelleen viihdyn sohvalla tv:tä katsellen, haluan tehdä päivän aikana myös muuta ja olen energisempi. Koen että tarvitsen liikuntaa oman jaksamisen kannalta. Olen myös huomannut että liikunnasta hyötyy tosi monelta kannalta, esimerkiksi aineenvaihdunnan ylläpitäminen, lihaskasvun ylläpito ja/tai kehittäminen, ei tee mieli herkutella vaan syödä terveellisesti, päivittäinen energian kulutus kasvaa (eli saa myös syödä hyvällä omatunnolla enemmän jos siltä tuntuu), vireystila paranee ja nukkuu öisin paremmin, saa päiviin hyvää sisältöä, muut terveydelliset hyödyt (luusto, hengitys-ja verenkiertoelimistö plaa plaa..) ja ja jajajajaja vaikka mitä! Hyvä syy lähteä shoppailemaan uusia treenivaatteita? :D En siis voi enempää korostaa, miten tärkeää liikunta on. Toki olisi hyvä, jos kaikkien näiden hyötyjen lisäksi löytyisi vielä itseään miellyttävä laji :)

Yksi tosi iso muutos on tapahtunut ruokailutottumuksissani, mikä on ollut ehkä suurin muutos viimeisen vuoden aikana. Nykyään ei vaan yksinkertaisesti pysty eikä tee edes mieli herkutella yhtä usein kuin ennen. Myöskään herkkujen määrät eivät ole niin suuria kuin ennen. Jos tähän asiaan ei olisi tullut muutosta, olisin suuremmalla todennäköisyydellä lihonnut laihduttamisen jälkeen.

Moni asia on siis kokenut muutoksen, ei niin valtavan suuria mutta sellaisia, jotka ovat auttaneet pysymään paremmin ruodussa. Itsevarmuuteni on myös kasvanut enkä välitä muiden mielipiteistä samoin kuin ennen. Olen nyt onnellisempi kuin ennen, ja se on kyllä tärkeintä.

Kaikki ne, jotka ovat tehneet päätöksen parantaa elämäntapoja. Miettikää, miksi muutos on kaiken sen vaivan arvoista. Listatkaa syitä, miksi kannattaa ponnistella ja mitä hyötyä siitä on itselleen (tai jopa muille, esim. Jaksatko viettää enemmän aikaa lastesi kanssa jos olet energisempi?). Kannattaa myös miettiä niitä asioista, mitä mahdollisia haittoja on, jos päättääkin jatkaa entisillä tavoilla.

ANTAKAA PALAA!!!

Kooste 1.vuosi

Blogistani löytyy jos jonkinmoista koostetta, niin viikko kuin kuukausi tasolla joten pitihän mun nyt vuosikoostekin kirjoittaa, hähää!

Vuosi on ollut kaiken kaikkiaan rauhallinen. Olen saanut olla töissä josta pidän ja vapaa-aikani olen saanut viettää aika pitkälti omilla ehdoilla. Helppoa elämää, johon kuuluu parisuhde, ystäviä sekä kotona jaloissa pyörivä koira. Yksi iso haave toteutui, kun ajoin moottoripyöräkortin ja pääsin kesällä kurvailemaan omalla prätkällä. Sain myös kummilapsen josta olen erittäin iloinen. Mitään suurempia ylä- taikka alamäkiä ei vuoteen sisältynyt. Voin siis olla hyvin tyytyväinen kuluneeseen vuoteen :)

Mutta itse pääaiheeseen. Vuosi sitten tammikuussa ilmoitin painokseni 84,4kg. Silloin ykköshaasteeni oli se, pystynkö ikinä edes laihtumaan vai tulenko aina kamppailemaan kilojeni kanssa. Homma lähtikin yllättäen sujumaan ja huomasin, että oikeilla keinoilla jopa minä pystyn pudottamaan painoa. Toukokuun puoleen väliin mennessä painoin about 75kg, ja -10kg tulostakin pääsin juhlistamaan syksyllä. Otin laihtumisesta kaiken ilon irti ja shoppailin ihan urakalla vähän väliä :D Ajattelin että hitto, todellakin nautin nyt siitä, mitä olen saanut aikaan.

Käteen on jäänyt paljon tietoutta kehon toiminnasta ja ruoan vaikutuksista elimistöön. Tiedän paljon enemmän siitä, millaista ruokaa kannattaa syödä ja mitä ruokia kannattaa jättää vähemmälle. Etenkin einesten syöminen on vähentynyt todella paljon kuluneen vuoden aikana. Tiedän myös paljon tarkemmin, kuinka paljon voi oikeasti syödä jos haluaa laihtua.

Innostuin myös kevään aikana jälleen kuntosalilla käymisestä ja asenteeni liikuntaa kohtaan koki muutoksen. Liikkuminen ei ollut enää vihollinen vaan päinvastoin, siitä alkoi tulla minulle ihan mieluinen juttu. Innostustani vahvisti ehdottomasti fiilis siitä, että näytin paljon paremmalta jumppavetimissä kuin +10kiloa sitten. Kesän ja syksyn vaihteessa huitaisin 12viikon liikuntapläjäyksen Tapoutin merkeissä, mikä oli todella mahtava kokemus vaikka rankka olikin! Koin ylittäneeni itseni kun huomasin pystyväni harrastamaan niinkin rankkaa liikuntaa kuutena päivänä viikossa. Huomasin myös että vaikka olisi kuinka kiireinen elämä, niin AINA on aikaa liikkua. En siis todellakaan voi enää vedota kiireeseen, jos en ole urheillut. Erityisen ylpeä olen siitä, etten huijannut itseäni vaan tein treenit jopa päivä alusta loppuun. Kuntoni koheni huomattavasti treenin tuloksena ja vaikka paino ei oikeastaan pudonnutkaan, niin kehonkoostumuksessa tapahtui muutoksia. Ihaninta tuossa 12 viikossa oli se, että sain syödä normaalisti ja vähän enemmänkin jos siltä tuntui, koska kulutin niin paljon liikunnan avulla. Voin siis suositella tätä treenimuotoa lämpimästi :)

Tapoutin jälkeen kävi sitten juuri se mitä olin pelännytkin. En oikein tiennyt, mitä halusin jatkossa tehdä enkä ollut yhtään innostunut kuntosalista taikka painonpudotuksesta ylipäätään. Aloin miettimään että jospa olisinkin tyytyväinen siihen, mitä olin jo saavuttanut. Mietin jos viihtyisin tässä kropassa ja ylläpitäisinkin tätä painoa. Paino keikkui 75-76 kilossa. Herkut alkoivat maistumaan ja jossain vaiheessa huomasin kehittäneeni itselleni jonkin asteisen sokeririippuvuuden tai jotain siihen suuntaan. Huomasin että minun oli jopa vaikea kieltäytyä herkuista. Tajusin, että alan taatusti keräämään pikku hiljaa painoa, jos jatkan tällä tavalla. Joulua kohden rupesin taas käymään salilla uuden saliohjelman ja salikaverin kera ja innostuin siitä jälleen kerran. Tiesin, että vielä tulee se hetki jolloin otan itseäni niskasta kiinni laihduttamisen suhteen. Olin myös aika varma että pystyn siihen koska olin tehnyt sen jo tammikuussa.

Haluan nyt kiittää lukijoitani siitä, että olette pysyneet matkassa ja toivon, että innostusta riittää seuraamaan etenemistäni vielä jatkossakin. On ollut myös todella innostavaa kun on päässyt seuraamaan muiden edistymistä. Olen saanut paljon hyviä vinkkejä muiden kokemuksista ja mielellään luen niistä myös jatkossa.

Hyvää ja kevyempää alkanutta vuotta 2015! :)

Kierros 2.

Huh ja helpotus! Vihdoin edessä häämöttää uusi starttiviiva, jota olen jo pitkään tähyillyt näkyväksi. Tätä olen odottanut jo monta kuukautta ja nyt, VIHDOIN tuntuu siltä, että tämä likka aloittaa uuden vuoden samoissa merkeissä kuten viime vuonna. Erona tosin on se, että silloin painoin 84,4kg ja tällä hetkellä n. 8kg vähemmän (en ole käynyt tänään jostain kumman syystä vaa'alla, kiitos ruokapöydässä vietetyn joulun..). Paino siis tällä hetkellä varmaan n. 76kg.

Aloitan siis jälleen laihduttamisen tammikuun 1.päivä. Motivaatio painon pudotukseen on vähitellen kasvanut ja olen venaillut sopivaa hetkeä sen aloittamiselle, ja mulle kyllä sopii tuo vuoden vaihde mitä parhaiten. Uusi vuosi, uudet kujeet. Sain viettää stressittömän joulun sekä ehdin laatia (varmaan sadannen) sotasuunnitelman h-hetkeä varten.

Tarkoituksena on siis polttaa rasvaa ja ylläpitää lihasmassaa. En todellakaan halua laihtua löysäksi, löysä olen jo nyt joten kiitos riittää tätä lajia. Sen suurempia tavoitteita en kropalleni aseta, kunhan saan rasvaa palamaan. Näissä kiloissa kun eletään niin vaakalukena on paras mittari arvioidessani etenemistä, kunnes toisin todistetaan :D

Ja kyllä, lähden hyväksi havaitulle polulle ja toivotan tervetuulleeksi kiloklubi.fi-sivuston. Kaloreiden laskeminen starttaa jälleen ja olen kyllä tosi helpottunut tästä päätöksestä. Tämä tapa toimii mulle vaikka onkin työlästä. Tiedän kuitenkin osaavani sen ja vaikka pitkän aikaa punnitseminen oli jo ajatuksena vastenmielinen, niin nyt aloitan sen ihan positiivisissa fiiliksissä. Silloin joudun PAKOSTI syömään fiksusti koska joudun vastaamaan itselleni siitä, mitä suuhuni tungen.

Ruokapuoleen en tee mitään ihmeellisiä säätöjä. En aloita mitään tarkoin räätälöityä ruokavaliota vaan mennään ihan perus setillä. Luonnollisestikin herkut vähentyy, lisää salaatteja ja vihanneksia sekä kohtuudella hedelmiä, sopivasti hyviä hiilareita, vähärasvaista lihaa, paljon vettä. Raejuustoa en vaihda rasvattomaan, enkä varmaan muitakaan juttuja :)

Kuntosali päivät pitää merkata kalenteriin joka viikolle etukäteen. Mulla on uusi saliohjelma mistä tykkään tosi paljon. Siitä voin kertoa myöhemmin tarkemmin, mutta se jakautuu käsi- ja jalkapäiviin näin karkeasti sanottuna. Paljon uusia mutta myös vanhoja tuttuja liikkeitä, ei mitään super kamalaa vaan myös inhokit tulee tehtyä. Kaiken lisäksi mulla on salikaveri, kuka myös haluaa mennä salille treenaamaan eikä vaan jauhamaan paskaa :D


Mun ensimmäinen iso tavoite on saada paino alle 70kiloon eli 6-alkavaksi. En osaa yhtään sanoa, missä aikataulussa tulen tähän tavoitteeseen pääsemään, mutta odotan sitä päivää kuin kuuta nousevaa ja haluan aivan perkeleesti päästä siihen tulokseen. Vaikka paino on vaan numero (joillekin ihmisille), niin mulle se merkitsee paljon muuta, esimerkiksi itsensä ylittämistä, laiskuuden voittamista, omiin kykyihin uskomista, ihan tällaisia pieniä asioita vain :D Kaikista eniten mulle merkitsee kuitenkin se, että olisin tyytyväinen peilikuvaani. Se, että tuntisin itseni kauniiksi enkä tanakaksi ja lievästi ylipainoiseksi. Mulla on päiviä, jolloin tunnenkin oloni kauniiksi ja viehättäväksi mutta myös niitä, jolloin peilikuva ei miellytä sitten pätkääkään. Olisi aika tosi jees jos esim. ennen menkkoja ei paisuisi jäätävän kokoiseksi vaan myös silloin näyttäisi suhteellisen normaalilta :D


Tällaista on siis luvassa ensi vuonna, enkä meinaa malttaa odottaa!

Reitti hakusessa

Täällä taas, tai ei taas vaan pitkästä aikaa. Vaikea palata kirjoittamaan kun tuntuu, ettei ole mitään mistä kirjoittaa. Se taas johtuu siitä, että suunta tuntuu olevan hukassa tällä hetkellä. Takana siis Tapout treeniä 12 viikkoa, jonka jälkeen olen käynyt yhteensä kaksi kertaa kuntosalilla. Koiran lenkityksiä en nyt liikunnaksi laskisi. Kuntosalikäynnit ovat olleet kivoja, mutta aikataulutus (...) on ollut töiden puolesta jotenkin taas kovin haastavaa (seli seli) ja viimeisen viikon aikana olen ollut puolikuntoisena flunssan takia. Tuntuu, että olen jossain taukotilassa ja odotan, milloin pääsen takaisin lähtöviivoille.

Tuntuu myös siltä, että tavoitteet ovat hukassa. En oikein tiedä, mitä tavoittelisin, painon pudotusta vai terveellistä ruokavaliota sekä sopivassa suhteessa liikuntaa? Viimeisen vuoden aikana olen pudottanut n. 10kg, joista pari kiloa on tullut takaisin (ehkä n. 2kg, olkoot nesteitä tai rasvaa mitä lie). Sitten vedin 12 viikkoa treeniä 6x viikossa. Tämän jakson aikana paino ei pudonnut paljon mitään mutta lihasmassaa sain. Takapuoli on muodokkaampi ja kädet + yläkroppa saivat lihaksia. Olen siis tyytyväinen tekemisiini siinä suhteessa.

Nyt olen jossain suunnittelu/ihmettelyvaiheessa ja täysin hakoteillä sen suhteen, miten lähden jatkamaan eteenpäin. Olen pyöritellyt mielessä sellaista, että jos alkaisin liikkumaan esim. 3 tai 4 kertaa viikossa, esim. 2 krt salilla ja 2 tapout treeniä kotona. Se voisi olla realistinen tavoite, koska kolmivuorotyö. Parhaiten pysyisin tässä tavoitteessa varmaan siten, että merkkaisin etukäteen kalenteriin, milloin teen minkäkin treenin, muuten niistä on liian helppo luistaa.

Ihan ärsyttää, että miten tästä liikunnasta ehti taas muodostumaan tällainen kriisitilanne. Sain pidettyä tämän liikuntariman todella matalalla tapoutin ajan, mutta se nousi taas pilviin asti heti sen jälkeen, kun ns. pakolliset treenit loppuivat. Ihan uskomatonta, miten aikuinen ihminen ei osaa hallita tällaista asiaa!! :D

Ruokailuasia on myös kovin hukassa. Olen ilmeisesti hankkinut itselleni jonkun roskaruoka/sokeririippuvuuden, koska olen herkutellut ihan hirmu paljon lähi viikkoina. Ei ole ollut mitään motivaatiota kieltäytyä mistään. Tosin olen myös syönyt paljon terveellista ruokaa ja ihan tavallisesti myös, mutta herkut ovat uponneet myös.

Lopputulos on se, että kärsin tällä hetkellä turvonneesta olosta ja alan tosiaan olemaan aika kyllästynyt tähän. Liikunnan yhtäkkinen loppuminen ei ollut ilmeisesti kroppani ja aineenvaihduntani mielestä hyvä juttu ja nyt saan maksaa siitä kovan hinnan. Pelkään myös todella sitä, että alan kohta keräämään kiloja takaisin, joista olen vaivalla päässyt vuoden aikana eroon. Jotain on siis tehtävä ja mielellään siten, että paino alkaisi jälleen putoamaan. En haluaisi tyytyä pelkästään painon ylläpitoon, koska pudotettavaa vielä löytyy.

Ruokavaliopuolta olen pyöritellyt mielessäni paljon ja olen pohtinut erilaisia vaihtoehtoja. Kaloreiden laskeminen olisi luultavasti varmin keino pudottaa painoa, mutta jostain syystä en koe sitä kovin mielekkääksi. Toinen ajatus oli sellainen, että alkaisin noudattamaan jotain tiettyä valmista ruokavaliota, mutta kappas vaan en ole siitäkään kovin innostunut. Ärsyttävä ajatus, että pitäisi tehdä kaikki ruoat jonkun tietyn ohjeen mukaan, vaikka siinä on myös se oma helppous kun ei tarvitsisi itse tarvitsisi ajatella mitään. Sitten kaikista tuorein idea mikä nyt ei varsinaisesti ole mitään super iso juttu (ellei halua tehdä siitä sellaista) on se, että karsisin ruokavaliosta turhan maidon juonnin, kroppaa paljon turvottavat viljat sekä sokerit. Tästä saisi mun mittapuulla aika isonkin muutoksen ruokavalioon ja jos haluaisi niin tämä tarkoittaisi, että tosi paljon epäterveellisiä ruokia jäisi pois. Sokerin karsiminen on simppeliä koska aika vähän tulee loppu peleissä kiskottua karkkia tai piilosokereita. Tahdonlujuus joutuisi koetukselle sitten vapaa-aikana ja kyläreissuilla. Maidon olen jättänytkin nyt pois kahvimaidosta sekä ihan juontimaidosta, helppa nakki kunhan muistaa kalsiumin ja d-vitamiinin :) tällä yritän lähinnä kokeilla vähenisikö pieni röhäisyys mistä kärsin etenkin aamuisin, enempää en jaksa avata tätä :D viljojen karsiminen tarkoittisi ainakin aluksi turhan leivän mussuttamisen lopettamista, paitsi spelttileipää meinasin kokeilla.

Tällasia ajatuksia täällä siis, kerron myöhemmin miten lähtee sujumaan! :)

Still alive?

Juu-u, hengissä ollaan. Ja kaikkien (myös itseni) iloksi voin todeta, että blogin hiljaiselo ei johdu epäonnistumisesta eikä repsahtamisesta, vaan totaalisesta vaikeudesta kirjoittaa mitään ylös. En ole siis keksinyt mitään järjellistä kirjoitettavaa, kun olen paininut tuon -10kg postauksen parissa. Tykintän nyt siis kuulumiset viimeiseltä 1,5kk :D


Ensinnäkin, teen Tapout treeniä edelleen. Yhdeksäs viikko on käynnissä ja treeni kulkee kuin omalla painollaan :) Olen huomannut, miten eri temmolla jaksan tehdä treenit verrattuna siihen, miten rankoilta ne alussa tuntui. Rankkoja ne on edelleenkin (ja pitääkin olla), mutta jaksan viedä ne loppuun asti.

Ensimmäistä kertaa elemässäni voin rehellisesti sanoa, että nautin liikunnasta. Nautin siitä, että olen saanut mahdutettua treenit arkeeni. En enää edes viitsi väittää sellaista, etten muka ehtisi treenaamaan. Ennen ajattelin etten ehdi, mutta sehän oli ihan paskapuhetta. Jouduin flunssan takia pitämään yhden viikon ja kaksi päivää taukoa, mikä ketutti ihan törkeesti. Alkuviikosta sairastui mies ja siitä asti odottelinkin, milloin flunssa tarttuu minuun. Torstai-iltana kurkku tuntui kipeältä, vedin kevyen joogan ja perjantaina olinkin jo kuumeessa. Jäi siis perjantain ja lauantain treenit tekemättä. Terveenä jatkoin sitten maanantaina uuden viikon treeneillä, joten väliin jäi vain kaksi treeniä. Ratkaisin asian siten, että teen nämä kaksi treeniä jälkikäteen.

Seuraava kämmi treenien suhteen tapahtui, kun jätin joogan väliin (silkkaa laiskuutta) eräänä torstaina. Seuraavana päivänä eli perjantaina menin töihin klo 8.00 ja työpäivä oli siis suunnittelu- ja työhyvinvointipäivä. Työpäivän jälkeen jäätiin työkavereiden kanssa viettämään iltaa ja ilta jatkui lauantai aamuyöhön asti. Jäi siis tosiaan treeni tekemättä siltä päivältä :D Ja kuten arvata saattaa, eihän musta ollut sitten lauantainakaan tekemään yhtään mitään, saatikka mitään hikitreeniä. Jäi siis yhteensä kolmet treenit siltä viikolta tekemättä.

Syntilista on siis seuraava: mua odottaa 5 tekemätöntä treeniä, joista 3 on itseaiheutettuja ja omista valinnoista johtuvia. Flunssalle en voinut mitään ja se oli itsestään selvää, että pidin viikon paussia treeneistä.


Mitäs se vaaka näyttää? Piti ihan tarkistaa edellisestä postauksesta, että viime kerralla olin ilmoittanut painoksi n. 75,1kg. Tänään paino on tasan 74kg, eli reilu 1kg on lähtenyt reilun kuukauden aikana. Tahtihan on edelleen tappavan hidas, mutta olen sen nyt hyväksynyt ja sillä sipuli. Varmasti pääsisin parempiin tuloksiin jos jaksaisin tsempata ruokien suhteen, mutta tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa vetämään jotain hullun tiukkaa ruokavaliota. Treenatessa olen huomannut, että yksinkertaisesti tarvitsen ruokaa ja jos en syö, tulen kiukkuiseksi ja olo on heikko. Safkapuoli on aikapitkälti tällainen:

- Aamupala 1. n. klo 9.15. Kahvia, 2x ruisleipää päällisineen ilman levitettä.
- Aamupala 2. n. klo 12.00. Skyr tai puuroa raejuustolla, riippuu nälästä.
- Päivällinen klo 16.00 työpaikalla. Maitoa, salaattia, pääruokaa, joskus joku kiisseli jälkkäriksi.
- Iltapala. Leipää, rahkaa, jogurttia, mitä milloinkin.

Yritän keskittyä ruokailuväleihin ettei ne veny liian pitkiksi. En edelleenkään kieltäydy herkuista, syön niitä jos huvittaa. Olen tässä opetellut kätevän mukikakun reseptin, anteeksi jo etukäteen kun pistin sen tuohon :D Tosin silloin kun on syönyt tasaisesti ja fiksusti pitkin päivää, niin ei niitä herkkuja tee edes mieli.

Jospa jatkossa kertoisin kuulumisiani hieman useammin :D Välillä vaan tuntuu, että elämä on pelkkää treeniä ja työntekoa enkä ole sellainen, että jaksaisin väkisin vääntää tekstiä jos mulla ei ole mitään kerrottavaa.